Markkinatutkimus, Menetelmät, Tutkimus, Yleinen

Arkaluontoiset asiat tutkimuksissa – silmäys satunnaistettuun vastaamiseen

Teemu Putto
11.11.2021

Olen aiemmissa kirjoituksissa useamman kerran sivunnut tekniikoita, joilla vastaajalta saadaan irti luotettavaa tietoa ilman, että hän tietää mitä itseasiassa tutkitaan. Mutta asia voi joskus toimia toisinkin päin – luotettavin vastaus vastaajalta voidaan saada silloin, kun tutkija ei tiedä, mihin kysymykseen haastateltava vastasi.

Kysymys on satunnaistetuista vastaustekniikoista (RRT, Randomized Response Techniques), joita voidaan käyttää silloin, kun tutkimuksen kohteena on todella arkaluontoisia asioita – vaikkapa sellaisia, joiden tunnustamisesta vastaaja voisi joutua ongelmiin.

Otetaan esimerkkinä esimerkiksi urheilijoiden dopinginkäyttö. Jos lähettäisimme aktiiviurheilijoille kyselyn, jossa kysymme asiaa suoraan (”Olen käyttänyt dopingia urheilu-urani aikana”), niin olisi luultavasti aika perusteetonta olettaa, että laittomien keinojen käyttäjät tunnustaisivat käyttäytymisensä tässä kohtaa.

Mutta parantaaksemme todennäköisyyttä saada totuudenmukainen vastaus voisimmekin muotoilla kysymyksen seuraavasti:

”Heitä nopalla silmäluku 1-6.

Jos saamasi silmäluku on 1-2, ota tässä kohtaa kantaa väittämään ’Olen käyttänyt dopingia urheilu-urani aikana’.

Jos saamasi silmäluku on 3-6, ota tässä kohtaa kantaa väittämään ’En ole käyttänyt dopingia urheilu-urani aikana’.

VASTAUSVAIHTOEHDOT:

Väittämä pitää paikkansa
Väittämä ei pidä paikkaansa”

Nyt olemme siis tilanteessa, jossa meillä on vastaajan antama vastaus – mutta emme tiedä, kumpaan kysymykseen. Sitä ei tiedä kukaan muu kuin vastaaja itse.

Mutta tiedämme, että vastaajan todennäköisyys (p) vastata ensimmäiseen väittämään oli 1/3. Näemme myös datastamme, kuinka suuri osuus vastaajista ilmoitti väittämän pitävän paikkansa (k)– vaikka emme tiedäkään, kummasta väittämästä oli kyse.

Vain nämä parametrit tuntemalla voimme kuitenkin laskea nyt otoksestamme todellisen dopingin käyttäjien osuuden (X).

X = (k+p-1) / (2p-1)

Tämä esimerkki perustuu Stanley L. Warnerin jo vuonna 1965 artikkelissaan ”Randomized Response – A Survey Technique for Eliminating Evasive Answer Bias” esittelemään lähestymistapaan. Myöhemmin tästä on kehitetty useampia erilaisia variaatioita, mutta kaikkia näitä yhdistää sama ominaisuus – vain vastaaja tietää, mihin kysymykseen hän on vastannut.

Kyselytutkimuksissa konstit ovat siis monet, kun datasta pyritään saamaan mahdollisimman luotettavaa – ja mitä useamman näistä konsteista tuntee, sitä parempi mahdollisuus on onnistua.