Ota yhteyttä

Miten voimme sinua auttaa? Lähetä meille viestisi, vastaamme sinulle mahdollisimman pian!

Designtutkimus Helsinki
Lähetä

Voit myös soittaa meille: (+358) 9 425 79838

Kiitos viestistä! Viesti on lähetetty.

Ole hyvä ja täytä kaikki kentät, paina sen jälkeen Lähetä.

Markkinatutkimus, Tutkimus, Yleinen

Koronatilastoinneista ja tulkinnoista

Teemu Putto

Teemu Putto

28.5.2020

Koronatilastoja pukkaa tällä hetkellä jokaisesta tuutista. Mutta mitä eri maiden tilastojen vertailuista voidaan päätellä? Millaisia johtopäätöksiä niistä voidaan vetää ja millaisia ei?

Jos vertailemme koronaan sairastuneiden määriä maittain, lähtöoletuksena pitäisi olla että testausohjelmat maittain ovat samanlaisia. Sitähän ne eivät ne ole.

Jos vertailemme koronaan kuolleiden määrää maittain, on vertailu jo paremmalla tasolla. Silloinkin vertailu on järkevää vain, jos voimme olettaa että eri maissa kuolemat luokitellaan samalla tavalla ja määrät viestitään avoimesti. Yleistettävissä kaikkiin maihin? Tuskin.

Edelliset kohdat johtavat siihen, että monet jatkojalostetut mittarit ovat myös vertailukelvottomia. Esimerkiksi kuolleisuusprosentti koronaan sairastuneista: kun testausaktiivisuus ja testattujen profiili vaihtelee maittain, niin eihän mitään luotettavaa tulkintaa voi juuri tehdä. Myös kuolleisuusprosenttia pitäisi siis vertailla kuolleiden osuutena koko väestöstä.

Ja sittenkin eroja tulkittaessa jää käteen lähinnä avoimia kysymyksiä, kuten: 

1) Johtuvatko erot kenties siitä, että kuolleisuus on tilastoitu eri tavalla?
2) Johtuvatko erot kenties siitä, että jossain pyörii ärhäkämpi versio viruksesta?
3) Johtuvatko erot kenties siitä, että joissain maissa riskiryhmät ovat altistuneet virukselle enemmän?
4) Johtuvatko erot kenties siitä, että maiden välillä on eroavuutta annetun hoidon tasossa?
5) Johtuvatko erot kenties siitä, että maiden välillä on eroavuutta rajoitusten käyttöönotossa?

Jos kyselytutkimus tehtäisiin samalla tavalla – siten, että tutkimuksen jälkeen käsissä on lähinnä ”jos”-sanoja ja johtopäätökset perustuvat suureen joukkoon olettamuksia (tai asioihin jotka jätetään kylmästi huomioimatta) – pidettäisiin tutkimusta syystäkin surkeana suorituksena.

Olennainen kysymys onkin, että pitääkö vertailla itseä muihin? Kannattaisiko sittenkin fokus olla puhtaasti oman tekemisen kehittämisessä? Toki, aina on hauskaa nähdä miten oma suorittaminen vertautuu muihin, mutta koska taustalla on hyvin erilaisia vaikuttavia tekijöitä, tavoitteita ja toimintamalleja, on tästä saatu tieto parhaimmillaan ”nice-to-know”, tyypillisimmillään ”useless-to-know” ja pahimmillaan ”dangerous-to-know” -tasoa.

Koronatapauksessa ymmärrän sen, että joudutaan menemään sillä tiedolla mitä on. Tutkimusmaailmassa sen sijaan tieto voidaan kerätä tavoitteen mukaan. Tavoite voi olla toki markkinoinnillinen tai oman toiminnan kehittäminen, mutta jos samalla iskulla haetaan molempia, on tavoite jäänyt pahasti kirkastamatta.

Yhteystiedot