Tiedon visualisointi, Yleinen

Vinkkejä oman visualisoinnin parantamiseen

Heidi Uimonen
31.1.2022

Tiedon tai datan visualisointi sijoittuu kiperästi tieteen ja taiteen risteyskohtaan. Tätä taustaa vasten ei liene ihme, miten tiedon visualisointi tuntuu usein haastavalta asialta sen toteuttajille, harvalla kun on vankkaa asiantuntemusta molemmista osa-alueista. Moni kuitenkin löytää itsensä tilanteesta, missä numeerisen datan välittämä tieto pitää tuoda muiden nähtäväksi nimenomaan visuaalisin keinoin, ja varmasti kaipaisi vinkkejä ja tukea tämän toteuttamiseen. 

Hyviä uutisia: ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa visualisoida tietoa. Huonoja uutisia: on kuitenkin paljon mahdollisuuksia mokata. Jos haluat välttää pahimmat sudenkuopat, kehittää viusaalista ulosantiasi, ja samalla parantaa viestisi perillemenoa, suosittelen tutustumaan tiedon visualisoinnin maailmaan. Perehdy välittömästi siihen toiseen aspektiin tiedon visualisoinnista, joka on sinulle vieraampi: tieteelliseen puoleen tai taiteelliseen puoleen. Ei edes tarvitse mennä kovin syvälle, kun huomaat jo parantaneesi visualisointitaitojasi.

Tieteellisellä puolella tarkoitan ymmärrystä siitä, miten eri datatyypit voi ja kannattaa esittää tiedon luonteen kärsimättä. Hyvin karkeana esimerkkinä se, että tiedolla voi olla järjestys (esim. vuodet, ikä tai etäisyys), jota ei pidä muuttaa, vaikka järjestystä vaihtamalla saisikin ”nätimmän” graafin. Taiteellisella puolella tarkoitan sitä, miten visuaalisesta ratkaisusta tulee katsojalle mahdollisimman helposti omaksuttava fiksujen visuaalisten valintojen kautta. Näistä valinnoista yksinkertaisena esimerkkinä vaikkapa värien valinta niin, ettei katsojan huomio siirry itse asiasta siihen, että yrittää hahmottaa mistä on kyse.

Voin vinkata kaksi tähän risteyskohtaan sijoittuvaa kirjaa. Olen jo aiemmin kirjoittanut blogiimme kirjasta Tieto näkyväksi – Informaatiomuotoilun perusteet (Koponen, Hildén, Vapaasalo. Aalto-yliopisto 2017). Se on varsin tyhjentävä opas tiedon visualisoinnista ja käy hyvin perusteellisesti läpi erityyppisten graafien sielunelämän (milloin mikäkin graafityyppi sopii ja mitä siitä pitää tietää).

Jos koet asiantuntijana kaipaavasi konkreettista tukea nimenomaan siihen, miten esität tietosi mahdollisimman siististi (ja ihan perustyökaluilla), voin suositella toista kirjaa: Storytelling with data – a data visualization guide for business professionals (Knaflic, Wiley 2015). Takaan, että pääset ilmaisussasi eteenpäin perehdyttyäsi kirjaan. Cole Nussbaumer Knaflic on tehnyt tiedon analysointi- ja visualisointityötä mm. Googlella ja osaa, vähemmän yllättäen, esittää asiansa erittäin selkeästi ja kiinnostavasti. Monien hyvin konkreettisten graafinparannusohjeiden lisäksi kirjassa on vinkkejä esimerkiksi esityksen tarinallistamiseen. Tarinallistamisella ei toki tarkoiteta tikku-ukkokuvien lisäämistä, vaan ajatusprosessia ja työstämistapoja, millä saat asiasi järjestettyä ja esitettyä yleisöllesi mahdollisimman tehokkaasti. Ei hullumpi taito hallittavaksi!

Molemmista kirjoista kumpuava ydinajatus on: pyri aina yksinkertaisuuteen ilmaisussasi. Yksinkertainen on parempi ratkaisu kuin trendikäs. Yksinkertaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että huiskaiset vain excelin perusgraafit datastasi ja löydöksistäsi ja sillä selvä. Yksinkertaisuuteen pääseminen vaatii usein eniten työtä. Se vaatii sitä, että kirkastat asian ytimen – sen kultaisen tiedonjyväsen, jonka haluat muille viestiä – ja mietit, millä keinoin tuot tämän ytimen esille ja työstät visualisoinnin mahdollisimman selkästi. Muut asiat voit jättää taka-alalle, liitteeksi tai kokonaan pois.

Uskon että molemmat kirjat sisältävät design-puolelta monelle asiantuntijalle uutta mutta hyvinkin helposti hyödynnettävää tietoa. Mitkä visuaaliset ratkaisut (esim. kirjasintyyppi, kirjasinkoko, tekstin suunta) ovat parempia kuin toiset tiedon esittämisessä ja miksi? Miten hyödynnät parhaiten tyypillisintä lukusuuntaa (ja mikä se on)? Mitä sinun tulisi tiedon visuaalisena välittäjänä tietää näköhavainnon muodostumisesta – teetkö valinnoillasi sen tietoisesti lukijalle helpommaksi vai tietämättäsi hankalammaksi?

Luin Knaflicin kirjan viimeisimpänä, joten sen anti on päällimmäisenä mielessäni. Allekirjoitan oikeastaan kaiken kirjassa sanotun. Kirjan inspiroimana voin jakaa muutaman konkreettisen vinkin.

  1. Mieti ihan ensimmäiseksi, kenelle viestit, miksi ja mikä on tavoite. Muista, että palvelet visualisoinnissasi heitä, et itseäsi. Tähän vaikuttaa myös sinun ja yleisösi suhde: tarvitseeko sinun vakuuttaa yleisösi asiantuntemuksestasi, jotta he ovat valmiita vastaanottamaan viestisi, vai oletteko jo ”samassa veneessä”? Valitse tyylisi ja lähestymistapasi sen mukaan, ja pidä yhtenäinen linja koko esityksen ajan.
  2. Kirkasta ydinajatuksesi ja kirjoita vaikka paperille tarinan kulku: mistä lähdettiin, mitä data kertoo, mitä data ei kerro ja mihin pitää pyrkiä?
  3. Huolellinen tiedon visualisointi vie aikaa. Varaa sitä.
  4. Karsi esityskalvoilta pois kaikki, mikä ei ole välttämätöntä. Tyhjä tila on hyvä asia!
  5. Älä käytä ohjelmistosi ensimmäisenä tarjoamaa ulkoasua/graafia sellaisenaan. Oletusratkaisu ei usein, jos koskaan, ole kovin hyvä. Tee visuaaliset ratkaisusi tietoisesti. Tässä tullaan jälleen kohtaan 3, tarvitset aikaa työstääksesi pohjasta/graafista tilanteeseesi mahdollisimman toimivan.
  6. Voit aloittaa kohdan 5 poistamalla graafista pois kaiken ns. hälyn. Hyvä keino on muuttaa kaikki graafin elementit ensin vaikka harmaaksi, valkoisella taustalla. Mieti, mikä on se juttu, mitä tästä graafista pitää muistaa. Korosta vain asian ydintä valitsemallasi tavalla. Jätä pois kaikki minkä voit, asian ymmärtämisen kärsimättä. Älä lisää mitään ekstraa vain koska se voisi näyttää kivalta.

Voisin antaa tuhansia yksityiskohtaisia vinkkejä, mutta monet niistä löytyvät mainituista kahdesta kirjasta. Jos luit tänne asti, olet varmasti tiedon visualisoinnista oikeasti kiinnostunut, joten suosittelen perehtymään niihin! Kirjoista löytyy myös paljon vinkkejä muihin tiedonlähteisiin. Jos haluat työntää kädet heti saveen, hyvään alkuun pääset myös Knaflicin sivustolla https://www.storytellingwithdata.com

Muista, että visuaalinen esitys tiedostasi on usein se ainoa osa analysointiprosessiasi, jonka yleisö oikeasti näkee. Älä anna puolivillaisen ilmaisun latistaa huolella mietittyä sisältöä! Visualisointiin panostaminen kannattaa.